otteita opetussuunnitelmasta


Taiteen perusopetuksen varhaisiän musiikinopetus ja -koulutus, soittoryhmät sekä huilun-, pianonsoiton- ja laulunopetus TILULII Musiikkikoulussa on suunniteltua ja tavoitteellista opiskelijaa kunnioittavaa pedagogiikkaa

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opintoja voi suorittaa Tiluliin soittoryhmissä sekä huilu-, piano- ja laulutunneilla. Tarkemmat opetussuunnitelmat oppilaat saavat rehtorilta.

MUSIIKKIKASVATUKSEN tavoitteena on
• kehittää kokonaispersoonallisuutta
• virkistää ja rentouttaa
• kehittää lapsen musikaalisuutta; RYTMI-, MELODIA-, KUULO- JA KUUNTELUKYKYÄ

MUSIIKIN VAIKUTUS
TUNTEISIIN; eläytymiskyky, mielikuvitus ja luovuus kehittyvät
ÄLYYN; musiikki antaa virikkeitä, muisti ja looginen ajattelukyky kehittyvät, sanavarasto laajenee
MOTORIIKKAAN; leikkiliikunta, laulu ja soitto parantavat hieno- ja karkeamotoriikkaa, puhe selkeytyy lorujen ja laulujen kautta
SOSIAALISUUTEEN; keskittymiskyky, kuulo- ja kuuntelukyky paranevat, musiikillinen toiminta vahvistaa lapsen minäkuvaa ja poistaa estoja, ryhmässä toimiminen kehittää lapsen itsevarmuutta ja vastuunalaisuutta

MUSIIKINOPETUKSEN SISÄLTÖ koostuu sykkeen, rytmin / tempon, melodian, dynamiikan, sointivärin, harmonian ja muodon alkeiden opettamisesta

TYÖTAVAT
laulaminen, musiikkiliikunta, musiikin kuunteleminen, soittaminen ja niiden integrointi.
Työtapojen keskeisimmät periaatteet ovat musiikin kokonaisvaltainen kokeminen ja opetuksen elämyksellisyys

KÄSITEPARIT
• hidas – nopea, pitkä – lyhyt, korkea – matala, hiljainen – voimakas
• äänet, äänimaisemat, kirkas – tumma, äänitaustat, duuri- ja mollisävyt
• I- IV- ja V-soinnut, samanlainen – erilainen

TYÖKIRJAT musiikkileikkitunneilla käytetään Terhin suunnittelemia tasolta toiselle eteneviä (Jatta Ehrlundin kuvittamia) työkirjoja

MUSIIKKIKASVATUSMENETELMIEN tärkeimmät kehittäjät:
• Jaques-DALCROZE Émile (1865-1950) LIIKU!
• KODÁLY Zoltan (1882-1967) LAULA!
• ORFF Carl (1895-1982) SOITA!  IMPROVISOI!
• SUZUKI Shinichi (1898-1998) KUUNTELE!

 

TUTKITTUA
Musiikkileikkikoulutoiminta muokkaa voimakkaasti lapsen aivotoimintaa: kuulojärjestelmän aivoalueet aktivoituvat, äänien havaitseminen, muistaminen ja erottelu tehostuvat ja lapsi kehittyy tarkkaavaisuuden säätelyn kyvyissä (Huotilainen).

LEIKKI vie ajantajun, vapauttaa itsetarkkailusta ja tuottaa flow-tilan, jossa ihminen on onnellisimmillaan. Leikkiminen on hauskaa, fyysinen temppuilu, yhteispelit, pelleily ja kuvittelu kehittävät älyä, sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Lapsena mielikuvitusmaailmoja kehitelleet ovat aikuisina luovempia ja soveltavat aikuisina leikkiä taiteellisessa ja tieteellisessä työssään. Tutkijoiden mukaan leikki on älykästä toimintaa!

 

Varhaisiän musiikinopetus, monipuolista musiikin erityisosaamista (VaMO ry:n esite):

Musiikkileikkikouluopetuksen tavoitteiden eri osa-alueet
• musiikillinen
• sosiaalis-emotionaalinen
• kognitiivinen
• psykomotorinen
• esteettinen tavoite
Jokaisen ikäryhmän tavoitemallin toteuttamiseen vaikuttavat lasten ikä, kehitysvaihe, ryhmän koko ja opetuksen ajankohta. Lisäksi opettajan työvälineenä on hänen persoonansa, arvomaailmansa ja musiikillinen minäkuvansa.

Vauvan ja vanhemman välinen laululeikki luo hyvän pohjan kiintymyssuhteelle ja tehostaa vauvan kielenoppimista.
Alakouluikäisellä lapsella musiikkiharrastus kehittää kuulokykyä ja tarkkaavaisuustaitoja, mistä on hyötyä paitsi musiikin alueella myös esimerkiksi vieraiden kielten opiskelussa ja meluisassa luokkatilassa keskittymisessä.
Musiikki tarjoaa loistavan itseilmaisun kanavan lapsille ja murrosikää lähestyville nuorille.
Musiikin harrastaminen aikuisiässä ja ikäihmisillä, erityisesti yhteismusisointi kuten kuoro- ja soitinyhtyetoiminta, hidastaa aivokudoksen vanhenemista ja voi toimia jopa aivovaurioita kuntouttavana tekijänä.