Taiteen perusopetuksen varhaisiän musiikinopetus ja -koulutus, soittoryhmät sekä huilun-, kitaran-, pianonsoiton- ja laulunopetus TILULII Musiikkikoulun opetus toteuttaa suunniteltua ja tavoitteellista opiskelijaa kunnioittavaa pedagogiikkaa
Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opintoja voi suorittaa Tiluliin yhteismusisointi-, huilu-, kitara-, piano- ja laulutunneilla sekä kuorossa. Tarkemmat opetussuunnitelmat oppilaat saavat rehtorilta.
MUSIIKKIKASVATUKSEN tavoitteena on
• kehittää kokonaispersoonallisuutta
• virkistää ja rentouttaa
• kehittää lapsen musikaalisuutta; RYTMI-, MELODIA-, KUULO- JA KUUNTELUKYKYÄ
MUSIIKIN VAIKUTUS
• TUNTEISIIN; eläytymiskyky, mielikuvitus ja luovuus kehittyvät
• ÄLYYN; musiikki antaa virikkeitä, muisti ja looginen ajattelukyky kehittyvät, sanavarasto laajenee
• MOTORIIKKAAN; leikkiliikunta, laulu ja soitto parantavat hieno- ja karkeamotoriikkaa, puhe selkeytyy lorujen ja laulujen kautta
• SOSIAALISUUTEEN; keskittymiskyky, kuulo- ja kuuntelukyky paranevat, musiikillinen toiminta vahvistaa lapsen minäkuvaa ja poistaa estoja, ryhmässä toimiminen kehittää lapsen itsevarmuutta ja vastuunalaisuutta
MUSIIKINOPETUKSEN SISÄLTÖ koostuu sykkeen, rytmin / tempon, melodian, dynamiikan, sointivärin, harmonian ja muodon alkeiden opettamisesta
TYÖTAVAT
laulaminen, musiikkiliikunta, musiikin kuunteleminen, soittaminen ja niiden integrointi.
Työtapojen keskeisimmät periaatteet ovat musiikin kokonaisvaltainen kokeminen ja opetuksen elämyksellisyys
KÄSITEPARIT
• hidas – nopea, pitkä – lyhyt, korkea – matala, hiljainen – voimakas
• äänet, äänimaisemat, kirkas – tumma, äänitaustat, duuri- ja mollisävyt
• I- IV- ja V-soinnut, samanlainen – erilainen
TYÖKIRJAT musiikkileikkitunneilla käytetään Terhin suunnittelemia tasolta toiselle eteneviä (Jatta Ehrlundin kuvittamia) työkirjoja
5-k-KANTELE- ja NOKKAHUILUOPPAAT ovat Terhin suunnittelemat Tiluliin omilla ”hahmoilla”, Jarmo Ojala ATK-taitto, Jatta Ehrlund piirrokset
MUSIIKKIKASVATUSMENETELMIEN tärkeimmät kehittäjät:
• Jaques-DALCROZE Émile (1865-1950) LIIKU!
• KODÁLY Zoltan (1882-1967) LAULA!
• ORFF Carl (1895-1982) SOITA! IMPROVISOI!
• SUZUKI Shinichi (1898-1998) KUUNTELE!
TUTKITTUA
Musiikkileikkikoulutoiminta muokkaa voimakkaasti lapsen aivotoimintaa: kuulojärjestelmän aivoalueet aktivoituvat, äänien havaitseminen, muistaminen ja erottelu tehostuvat ja lapsi kehittyy tarkkaavaisuuden säätelyn kyvyissä (Minna Huotilainen).
LEIKKI vie ajantajun, vapauttaa itsetarkkailusta ja tuottaa flow-tilan, jossa ihminen on onnellisimmillaan. Leikkiminen on hauskaa, fyysinen temppuilu, yhteispelit, pelleily ja kuvittelu kehittävät älyä, sosiaalisia taitoja ja luovuutta. Lapsena mielikuvitusmaailmoja kehitelleet ovat aikuisina luovempia ja soveltavat aikuisina leikkiä taiteellisessa ja tieteellisessä työssään. Tutkijoiden mukaan leikki on älykästä toimintaa!
Varhaisiän musiikinopetus, monipuolista musiikin erityisosaamista (VaMO ry:n esite):
Musiikkileikkikouluopetuksen tavoitteiden eri osa-alueet
• musiikillinen
• sosiaalis-emotionaalinen
• kognitiivinen
• psykomotorinen
• esteettinen tavoite
Jokaisen ikäryhmän tavoitemallin toteuttamiseen vaikuttavat lasten ikä, kehitysvaihe, ryhmän koko ja opetuksen ajankohta. Lisäksi opettajan työvälineenä on hänen persoonansa, arvomaailmansa ja musiikillinen minäkuvansa.
Vauvan ja vanhemman välinen laululeikki luo hyvän pohjan kiintymyssuhteelle ja tehostaa vauvan kielenoppimista.
Alakouluikäisellä lapsella musiikkiharrastus kehittää kuulokykyä ja tarkkaavaisuustaitoja, mistä on hyötyä paitsi musiikin alueella myös esimerkiksi vieraiden kielten opiskelussa ja meluisassa luokkatilassa keskittymisessä.
Musiikki tarjoaa loistavan itseilmaisun kanavan lapsille ja murrosikää lähestyville nuorille.
Musiikin harrastaminen aikuisiässä ja ikäihmisillä, erityisesti yhteismusisointi kuten kuoro- ja soitinyhtyetoiminta, hidastaa aivokudoksen vanhenemista ja voi toimia jopa aivovaurioita kuntouttavana tekijänä.